Positiivisuusviikko vko 36


Positiivisuusviikko on Positiivarit ry:n keväällä 1991 alulle laittama tempaus. Tuolloin Suomi oli ajautumassa lamaan. Tiedotusvälineet lietsoivat koko kansan yhteistuumin odottamaan huonoja aikoja. Todellisista vaikeuksista oltaisiin varmasti selvitty kohtuullisin kivuin, mutta kun yhä useampi löi lapion pystyyn santakasaan, Positiivarit halusivat yrittää olisiko mahdollista saada hieman useampi suomalaisen odottamaan parempaa, ei huonompaa. Valtakuntaan julistettiin positiivisuusviikko.

Ajatuksena oli, josko tuo viikko ja sen sanoma saisi sen verran julkisuutta, että yhä useampi rohkenisi ajatella myönteisesti huomisesta ja antaisi ajatuksensa näkyä myös toiminnassa. Nykyään positiivisuusviikko on lunastanut paikkansa ja tarjoaa sadoille, ellei tuhansille organisaatioille teemaviikon, jolloin nostetaan kaikkien näkyville ne arvot, joista onnistumiset rakennetaan.

Positiivisin lappeenrantalainen 2016

Paikalliset Nuorkauppakamarit toteuttavat oman alueensa vuoden positiivisimman valinnan yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lappeenrannassa kaupungin positiivisimmat toimivat aurinkoisina, usein käytännönläheisinä esimerkkeinä positiivisen asenteen vahvuudesta.

Vuoden positiivisin lappeenrantalainen on henkilö, joka voi olla nuori tai vanha, mies tai nainen, urheilija tai johtaja, opettaja tai hoitaja. Hänen ammatillaan ei ole väliä, mutta on tärkeää, että hän on henkilö, joka voi  toimia esikuvana meille muille, koska…

  • Hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta.
  • Hänen saavutuksensa ovat merkittäviä.
  • Hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen.
  • Hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa.
  • Hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin.

Maininnan voi vaihtoehtoisesti saada myös organisaatio; yritys tai yhteisö, joka on toiminnallaan vaikuttanut ympäristössään positiivisesti edellä mainittujen kriteerien mukaisesti.

Voittaja valitaan yleisöäänestyksen perusteella.

Vuoden 2016 ehdokkaat ovat:

  • Mari Routti
  • Saimaan Keltamustat ry
  • Seppo Äikäs
  • Pulsan asema
  • Juha Heimala
  • Maija Koski
  • Juha-Matti Saksa
  • Panu Kärri

Lue tarkemmat ehdokasesittelyt.

Yhteistyössä mukana:

Konditoria_Aleksanteri
Treenix
hito_hyva_logo
NitroId
kourulan kukka logo

EHDOKASESITTELYT 2016

Kysymys 1: Mikä on positiivisinta Lappeenrannassa?

Kysymys 2: Mitä positiivista itse/te olette saavuttaneet Lappeenrannassa ja miten se näkyy ulospäin?

vpos-lpr16-heimala

Juha Heimala

Juha Heimala toimii Lappeen Riennon puheenjohtajana ja Lappee-Jukolan 2016 kilpailunjohtajana. Lappeen Riento järjesti 18–19.6.2016 maailman suurimman viestisuunnistustapahtuman, Jukolan viestin.

Kysymys 1:

Saimaa

Kysymys 2:

Kilpaurheilun puolella näkyvintä on viime vuosina ollut Lappeen Riennon hiihto, jossa saavutuksina ovat olleet naisten SM-, MM- ja Olympia menestykset sekä junioreiden SM-mitalit. Lappeen Riento järjestää sekä hiihdossa että suunnistuksessa opetus- ja valmennustoimintaa sekä nuorille että aikuisille. Voitelukopin toiminta lentokentän kulmalla on saavuttanut merkittävän suosion.

Lappee-Jukolassa oli kesäkuussa osanottajia 17 500 ja talkoolaisia 2 000 sekä yhteistyökumppaneita satoja. Paikan päällä kävi tuplamäärä väkeä. Lappeenranta sai merkittävää kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä Lappee-Jukolan ansiosta. TV-lähetykset Suomeen ja maailmalle takasivat laajan näkyvyyden. Paikalliset vaikutukset majoituksen ja kaupan myynnin suhteen olivat myös merkittävät.

Lappee-Jukola on tuonut positiivisen suunnan alueen suunnistukseen, joka näkyy selvimmin jokaviikkoisten kuntosuunnistussuoritusten lisääntymisenä.

Ammatissani ilahdutan tuhansia ihmisiä kesäisin tuottamalla maukkaita mansikoita.

vpos-lpr16-koski

Maija Koski

Maija Koski toimii Lappeenrannan kaupungin palveluksessa vastaavana puutarhurina vastuualueenaan puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito. Työn vastapainoksi hän harrastaa agilitya ym. mukavaa koiran kanssa, keilailua, ja yhteisenä harrastuksena miehensä kanssa omanpihapiirin hoitoa. Tärkeitä asioita hänen elämässään ovat perhe, ystävät, työ, eläimet, ja tietysti luonto.

Kysymys 1:

Positiivisena Lappeenrannassa pidän luonnon läheisyyttä ja kaunista Saimaata sekä hyviä harrastusmahdollisuuksia ja mukavia ihmisiä.

Kysymys 2:

Omana positiivisena tekona Lappeenrannassa hän kokee työnsä kokonaisuutena. Tavoitteena on siisti ja kaunis kaupunki. Ennen kaikkea hänen suunnittelemat kesän kukkaistutukset ovat saaneet positiivista palautetta niin kaupungin asukkailta kuin turisteiltakin, joka taas antaa hänelle uutta jaksamista tämän päivän kiireisessä työmaailmassa.

vpos-lpr16-routti

Mari Routti

Mari Routti, Lappeenrannan kaupungin perusopetusjohtaja ja kaupungin palveluksessa vuodesta 2000.

Lappeenrannan kaupungin peruskouluissa työskentelee noin 550 henkilöä ja 6000 lasta ja nuorta. Lappeenrannan kaupungin peruskoulut tunnetaan kansallisesti vireinä ja toimintaansa aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehittävinä. Lappeenrannan kaupunki arvostaa kuitenkin myös aikaisempien sukupolvien tekemää työtä ja arvoja ja siksi haluaa vaalia myös perinteitä.

Kysymys 1:

Lappeenrannassa on paljon hyvää, esimerkiksi ainutlaatuisen kaunis luonnonympäristö, joka tarjoaa muun muassa monipuolisia liikkumismahdollisuuksia ja elämyksiä kaikille asukkaille ja vierailijoille. Lisäksi kaupunki on sopivan kokoinen – ei liian suuri eikä liian pieni. Täällä oppii nopeasti tuntemaan ihmisiä ja siinä auttaa myös iloinen ja välitön karjalainen ilmapiiri. Kun ihmiset tuntevat toisensa, on helppo tehdä yhteistyötä ja keksiä ja kokeilla uusia juttuja.

Kaikista positiivisinta Lappeenrannassa ovat kuitenkin ihastuttavat lapset ja nuoret. Parasta työssäni onkin se, kun pistäydyn koululla ja tapaan heitä. Usein jo pihalla luokse tulee joku ja kysyy, kuka sie oot ja miks sie tulit meijän koululle. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia ja suhtautuvat positiivisesti asioihin. Meillä on mahtava sukupolvi kouluissa kasvamassa ottamaan myöhemmin vastuun tämän kaupungin ja maan elinvoimaisena pitämisestä.

Kysymys 2:

Olemme pystyneet taloudellisista haasteista ja voimavaroja vieneistä rakenteellisista muutoksista huolimatta ylläpitämään ja jopa kehittämään myönteistä ja positiivista ilmapiiriä kouluissa. Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on parantunut huomattavasti viimeisen lähes 10 vuoden aikana. Lappeenrantalainen erikoisuus on niin sanottu ratkaisukeskeinen toimintakulttuuri, joka on lisännyt niin henkilöstön kuin lasten ja nuorten hyvinvointia. Ratkaisukeskeisyys näkyy ulospäin esimerkiksi vanhempien herkempänä kuulemisena ja arvostavana vuorovaikutuksena. Tämä toimintamallimme tuli valituksi yhdeksi koulutusta uudistavaksi innovaatioksi kansallisessa HundrED-hankkeessa.

Lisäksi olemme pystyneet kaikissa kouluissa edistämään paljon lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksia koulupäivän aikana ja siten sytyttämään ja vahvistamaan liikkumisen iloa. Toivon, että tämä on näkynyt vaikkapa kotona innokkaampina liikkujina ja kouluunlähtijöinä. Saimme tunnustukseksi poikkeuksellisen laajamittaisesta kehitystyöstä kansallisen Liikkuva koulu-palkinnon vuonna 2014.

Kansallisella tasolla Lappeenrannan koulujen muu aktiivinen kehitystyö on näkynyt muun muassa myönteisinä kehittämiseen kohdennettuina valtionavustuspäätöksinä, puhujapyyntöinä erilaisiin kansallisiin seminaareihin kertomaan tekemästämme työstä ja muiden kuntien edustajien tekeminä vierailuina kouluihimme. Viime lukuvuonna toteuttamaamme ilmiöpohjaisen oppimisen DOP-kehitysprojektia esitellään tänä syksynä kansainvälisessä, tieteellisessä opettajainkoulutusseminaarissa.

vpos-lpr16-karri

Panu Kärri

Sikahauska stand up -klubi, Night of the Living Pictures -elokuvayö, Lappeenrannan Zombiewalk ja Improvisaatioryhmä Piste ovat vain osa tämän herran kädenjälkeä Lappeenrannan kulttuurikuvioissa. Sikahauska-klubi on naurattanut paikallisia jo 11 vuotta ja jo perinteeksi muodostunut Sikahauska-Festivaali täyttää ensi talvena kunniotettavat 10 vuotta.

Nauru, viihtyminen ja hauskuus yhdistävät kaikkea tekemistä mihin Kärri ryhtyy. Tuottajana hän pyrkii tarjoamaan Lappeenrantaisille aina jotain mukavaa ja mieleenpainuvaa.

Kysymys 1:

Ihmiset ja asenne. Välillä sitä joutuu hieman kaivamaan, mutta hyvän idean ja hyvän porukan avulla saa aina esiin Lappeenrantalaisten positiivisen asenteen. Ja yleensä sitten alkaa näkyä niitä positiivisempia ihmisiäkin.

Kysymys 2:

Sikahauska-festivaali, joka liikuttaa satoja ihmisiä nauramaan joka talvi. On aina yhtä mahtavaa nähdä pimeimpänä vuodenaikana hymyileviä ihmisiä kävelemässä kadulla, kun he poistuvat esityksistä.

vpos-lpr16-pulsa

Pulsan asema

Petra Karjalainen on Pulsan asemakylän emäntä ja toimitusjohtaja, Pulsan pelastaja yhdessä miehensä Lassen, muun perheen ja talkooväen kanssa. Pulsa on ainut kohtuullisen hyvin säilynyt 1800-luvulla rakennettu asemakylä koko Suomessa. Nyt asemalla toimivat suosittu kahvila ja sisustusmyymälä. Asema tarjoaa myös majoitusta sekä kokous-, koulutus- ja juhlapalveluja.

Petran tie Pulsaan on ollut kiemurainen. Kaunis kotikylä, Blauen Sveitsissä jäi taakse jo 1980-luvulla. Opinnot veivät hänet ensin Laufeniin ja sen jälkeen Englantiin, missä hän opiskeli ja myös työskenteli vuoden verran. Ja avioliitto toi Petran Suomeen, Joensuuhun.

Joensuun merkittävin matkailukohde, Taitokortteli on pitkälle Petran ansiota. Hän ideoi ja suunnitteli sen, hankki rahoituksen, kokosi yrittäjät ja johti Taitokorttelia sen alusta vuoteen 2014 asti. Taitokorttelissa on vuosittain yli 200 000 kävijää.

Petra Karjalainen on sisustussuunnittelija, konsultti ja markkinoinnin ammattilainen. Hänellä on visio. Hän tietää, mitä tekee ja saavuttaa tavoitteensa määrätietoisuudella, osaamisella, ahkeruudella ja yhteistyöllä laajan verkostonsa kanssa. Petra on iloinen optimisti, positiivinen lappeenrantalainen. Hän rakastaa asiakaspalvelua ja sanookin, että heillä käy vain mahtavia asiakkaita.

Kysymys 1:

Lappeenrannassa positiivisinta on ihmisten mutkattomuus, vilpitön auttamisenhalu ja karjalainen, iloinen elämänasenne.

Kysymys 2:

Joensuun jälkeen tuli Pulsan vuoro. Petra suunnitteli ja johti alun perin kesäasunnoksi tarkoitetun talon korjauksen huonokuntoisesta 1800-luvulla rakennetusta, pitkään tyhjänä olleesta mökistä nykyaikaiseksi asunnoksi. Perhe, sukulaiset ja ystävät antoivat korvaamatonta apua tuossa rakennustyössä. Talosta tuli niin puoleensavetävä, että sinne oli muutettava.

Eivät Petra ja Lasse Pulsan asemaa tarvinneet. Asema tarvitsi heidät. Tyhjäksi jäänyt kylä oli hyvää vauhtia tuhoutumassa ja jotain oli tehtävä. Nyt kunnostustyö on jo pitkällä. Kahvila ja myymälä ovat olleet avoinna runsaan vuoden ja kävijöitä on ollut jo yli 20 000. Ihmiset viihtyvät Pulsassa.

vpos-lpr16-saksa

Kuva: Jami Punkakari

Juha-Matti Saksa

Juhis Saksa on keski-ikäisyyteen yltänyt tutkijankoulutuksen hankkinut myyntihenkinen asioiden järjestelijä. Tällä hetkellä hän saa työskennellä LUT:n tiedeyhteisön rehtorina ja töiden ulkopuolella nauttia isänä lasteni kanssa puuhailusta, itsetehdystä ruuasta sekä matkailusta paikkoihin, jotka ihminen on tavalla tai toisella tuhonnut.

Kysymys 1:

Lappeenrannassa positiivisinta on se potentiaali, joka meissä majailee: meidän eteläkarjalaisten ihmisten omanlainen asenteemme elämää kohtaan. Vaikka meilläkin olisi joskus syytä juoksennella takki auki ja huutaen riemuita onnistumisistamme, olemme tottuneet pääasiassa pitämään mölyt mahassa ja juhlimisen sijaan viritämme onnistuneitakin juttuja vieläkin pidemmälle.

Kysymys 2:

Uskon, että vain yhdessä on mahdollista saada aikaan järkeviä asioita. Tässä toki tarvitaan yksilöitä, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin ja virittää asioita hieman nykyistä pidemmälle. Koen, että positiivisimmat saavutukset ovat niitä, joita olen saanut tehdä yhdessä erilaisten ihmisen kanssa eri aikoina. Väitän, että noin 6000 ihmisen tiedeyhteisömme tuo taloudellisten vaikuttavuuden lisäksi paljon positiivista buugia eli sitä kuuluisaa henkistä pääomaa Lappeenrannan seutukunnalle. Siis sitä sellaista, että jokaisena iltapäivänä Lappeenranta on himpun verran parempi paikka elää ja olla kuin aamulla herätessä ;-)

vpos-lpr16-aikas

Kuva: Arttu Muukkonen

Seppo Äikäs

Seppo Äikäs on 36-vuotias joutsenolaislähtöinen musiikin ja taiteen moniottelija. Joutsenossa hankitun perus- ja lukiokoulutuksen ja Lappeenrannassa suoritetun asepalveluksen jälkeen hän lähti neljäksi vuodeksi Jyväskylään palaten Etelä-Karjalaan musiikkipedagogina. Työelämäni aikana hän on ollut monipuolisesti tekemisissä eri taidelaitosten, instituutioden ja ihmisten kanssa aina Taipalsaarelta Ruokolahdelle.

Kysymys 1:

Erittäin positiiviseksi Lappeenrannassa olen havainnut viimeaikaisen kulttuurisen aktiivisuuden, jossa paikalliset toimijat ovat ennakkoluulottomasti lähteneet rakentamaan omaperäisiä projekteja. Näin olemme saaneet nähdä uusia yhtyeitä, uusiin paikkoihin vietyjä produktioita, uusia tapahtumia ja uusia ilmiöitä. Kaikki asioita, joita kabineteissa strategioita laativat eivät olisi osanneet kuvitellakaan.

Kysymys 2:

Omien tekemisieni avulla olen saanut monet ihmiset ja yhteisöt hyödyntämään potentiaaliaan yhä enemmän ja enemmän. Opetustyössä tämä on helppo havaita yksilötasolla, mutta esim. taannoinen yhteistyö Big Bandin ja kuluvan kesän Varaslähtö -orkesterin kasaaminen todisti, että Lappeenrannassa on valtava määrä kahlittua osaamista, joka etsii sopivaa reittiä purkautua. Olen erittäin ylpeä vaimoni kanssa ideoimastamme Harapaisen Kulttuurikeskuksen konserttitarjonnasta, jossa lähiosaaminen yhdistyy matalan kynnyksen kulttuuritapahtumaan ja paikallishengen kohottamiseen. Erikseen haluaisin nostaa esille vielä Taidekoulu Estradin puitteissa rakennetun Tohtori Koistisen jatsihöyläämön sekä Etelä-Karjalan kansalaisopiston Laulun Lyömät -kuoron. Näiden ja muiden instanssien kautta olen saanut todistaa miten ihmiset ylittävät itsensä kerta toisensa jälkeen ja löytävät motivaatiota kehittää itseään alueille, joiden he aikaisemmin olettivat olevan saavuttamattomissa.

 vpos-lpr16-keltamustat

Saimaan Keltamustat ry

Saimaan Keltamustat ry on jääkiekkoseura SaiPan virallinen kannattajayhdistys.

Kysymys 1:

Kaupungin vahva historia menestyvänä palloilukaupunkina.

Kysymys 2:

Olemme pystyneet viime vuosien aikana luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta lappeenrantalaisten jääkiekkoa seuraavien ihmisten keskuudessa. SaiPa on tärkeä lappeenrantalaisille ja lappeenrantalaislähtöisille ulkopaikkakuntalaisille.Saimaan Keltamustat tukee seuran toimintaa mm. järjestämällä edellytyksiä äänekkäälle kannattamiselle ympäri Suomea järjestämällä matkoja SaiPan vierasotteluihin. Viime kaudella rakkaat kilpakumppanit todistivat yli 700:n SaiPan kannattajan reissua junalla Kouvolan jäähalliin.